Brooke nukkuu

Uuden rakkauteni
- matematiikan -
kudoksia aikani räplänneenä
olen joutunut huomaamaan, että omien ihmissuhteideni tangentin kulmakerroin
lienee ohittanut maksiminsa
viimeistään jo kesällä 2009.

Mutta yhtä lailla
kuin unelmien unelmointi teki Jutta Urpilaisesta
kansantaloustieteen asiantuntijan,
tuli minusta pelkän päättelyn ja kontinenssin kautta parisuhde-expertti.

Siis näin se menee:

Jos hyväksytään,
että naiset Venuksesta, miehet Marsista jne.
ihmissuhteen analogiassa parissuhde on manseksi kotoisin Perseestä,
Uranuksesta (your anus).

Disneyläisen elämänfilosofian mukaan parisuhde elää kaksiulotteisessa koordinaatistossa
jossa sen kuvaajalla on sekä häntä, että pää;
nousunsa ja laskunsa;
alkunsa ja loppunsa.

Ridge on valveilla, Brooke nukkuu.

Nyt on kuitenkin käynyt ilmi,
että parisuhteessa ei ole päätä eikä häntää.

Tämä karteesinen, kaksiulotteinen, koordinaatisto
x, -ja y-akseleineen
on vain parisuhteen kuvaus tietystä pisteestä tarkasteltuna,
jossa tuo sulava,
koukkuselkäinen mato-funktio
on luikertelevinaan ajan pyykkilaudalla ikäänkuin Jeesus itse,
vaikka nykytietämyksen mukaan se on
vettä viinilasissa.

Brooke on valveilla, Ridge nukkuu.

Rakkausnäkökulmasta,
reaalilukujen valossa,
kun aletaan lisäillä ulottuvuuksia koordinaatistoon,
eli lähetä reaalimaailmaa,
kahden omillaan toimeentulevan,
ehdottoman rehellisen,
huumorintajuisen,
tupakoimattoman ja uskollisen
suoran
kuvaajien kohtaamisen todennäköisyys kolmiulotteisessa koordinaatistossa alkaa lähetä
Matti Vanhasen uskottavuutta valtiomiehenä.

Parisuhteen projektio,
paikka missä paska tapahtuu,
on kuitenkin tämä kolmiulotteinen naapurusto.

Missä Brooke valvoo ja Ridge valvoo.


Aika on,
katsopas,
siivutettu mitätttömän ohuiksi viipaleiksi.
Meillä ei ole oikeastaan kykyä erottaa mistä yksi tapahtuma alkaa.
Se on sipoolainen integraatio,
Hjallis Harkimo kihlautumassa kansanedustuslaitoksen kanssa,
äärettömän terävä keittiöveitsi.

Uuden rakkauteni kudoksia räpläillessäni olen huomannut,
Että joskus, kun Brooke nukkuu
Ridge nukkuu.

Vastusta vastusta

Olen kovasti miettinyt mitä voisin vastustaa.

Siis jotain sellaista, mitä Hakkaraisen Jaana-Birgitta ei vielä vastusta.

Siis sota ja vääryys ovat pois laskuista.
Ja nälänhätä, ydinvoima, geneettiset mutaatiot, Pluton asema planeettana, Antti Tuisku ja Jutta Urpilaisen verkkosukat. Niin ja erityisen tietysti vielä Lex Nokia.

Voisin ruveta vastustamaan hissejä, mutta kun yksi kaveri asuu kahdeksannessa, ja tupaantuliaiset on vielä pitämättä.

Mutta jos sitä kutsua ei kumminkaan ala pikkuhiljaa kuulua, niin sitten kaikki hissit alas!

Vastustaakohan kukaan puolijohteita? Erityisesti vastusta voisi vastustaa.

Sitten kun minä syksyllä seison sen nailonnarun takana eduskuntatalon portaiden edessä kylttini kanssa, olen ainoa, joka varmuudella tietää, kumpi on predikaatti.

Ikinä enää pelaa dägädägää

Kun Sami sovitti kaksikymppistä vaihtoautomaattiin, hänen vatsaansa kouraisi. Kone sylkäisi kupillisen kolikoita. Lihava taksikuski ontui ovesta sisään.

Se menee ensin vessaan, kuten viime yönäkin, ja ostaa sitten lihapiirakan munalla ja makkaralla, ja ison kahvin. - Laitat sitä kurkkusalaattia reilusti...

Sami oli luvannut mutsille ja Leppäselle ja... tai siis ei Lepäselle luvannut, vaan sanonut, että lopettaa sen pelaamisen, ja Vekalle, Störelle, Kautsille ja sen tyttöystävälle... mikä sen nimi nyt on, no kumminkin.

Tää on mun viimeinen kakskymppinen, minkä mä pelaan, Sami vannoi itselleen.

Jotenkin muuten vaikuttaa kansainväliseltä, kun osaa syöttää kolikoita peukalonliikeellä suoraan kourasta automaatin kolikkohahloon sillä tavalla ajattelematta. Klinks-klinks-klonks...klinks-klinks-klonks...klinks-klinks-klonks...

Eikä ninku sillä tavalla amatöörimäisesti eritellen, ihan ninku olis viimeiset menossa, vaikka olikin. Tilapäisesti siis, tietenkin.

Noissa vehkeissä, niissähän on sellainen systeemi, että kun tietää systeemin, niin pystyy voittamaan ihan kivasti. Stören jonkun kaverin serkku oli laivalla vetänyt monta tonnia. Se oli vaan aina tuplannut ja tuplannut, ja sitten se kone oli mennyt ihan sekaisin.

Monta tonnia.

Juuri kun Sami mietti, että vetäisikö apilat kiinni, se lihava taksikuski tuli siihen höpöttämään. Ei siinä pysty keskittymään. No niin, sinne meni.

Justiinsa kun Sami oli tavallaan ratkaisun edessä, niin sen taksikuskin piti tulla siihen. - Ei saatana, Sami mietti, - mä vien huomenna hylsyt Siwaan ja kerään kakskytsenttiset siitä keittiön munakupista. Pitää saada ainakin omat pois.

Kyllä ainakin omat pitää pois saada!

Voi Marjaana kulta

Kun Teuvo yhtenä aamuna heräsi, hän näki toisella silmällä joustinpatjan kulmasauman ja toisella makuuhuoneen muovimattoa hämärästi.
Hänen kielensä oli kuiva.
Jonkin verran kuolaa oli valunut petauspatjalle.

Oliko sitten illalla tullut otettua muutama lasi punkkua kumminkin?

Kun Teuvo tuli pikkuhiljaa tolkkuihinsa, alkoi myös katse tarkentua. Muovimatolla oli sinertävä alue. Hämäräreunainen ruutu.

- Mikähän ruutu se on, Teuvo ajatteli. - Mikä lie, sininen ja valkoinen.

Paitsi jos se on se Sulttaanipaketti, josta tuli illalla yksi käytettyä. Vai tuliko? Ei varmaa mielikuvaa, toivottavasti tuli.

Pakko skarpata, laskea ja varmistaa. - Ei saatana, täähän on ihan iskemätön paketti!

Tehtiinkö me se illalla? Juu, kyllä me tehtiin, miten tää sitten... voi vittu niin joo.

- Marjaana!
- Marjaana, hei!
- hmm...
- Muistatko, hei, miten se illalla meni, kun me ninku siis oltiin...
- Oltiin...?
- Niin kato kun tossa on, tai siis, kaikki tallella.
- Tallella, mitkä?
- No noi kumit siis, kortongit.
- Eihän ne voi olla kun me...
- No sitä mäkin tässä laskeskelin.
- ...
- ...
- Katopas kun siinä varmaan kävi niin, että...
- Onko sulla se kaukosäädin siinä jossain?
- Oota, on se joo tässä.
- Hitsi kun suuta kuivaa...
- Pitäskö mun lähtee aabeeceeltä lähtee hakeen jotain soodaa...
- Jos hei viittisit, niin olis vitun hieno juttu.
- Mä hei kipasen, kun mä vaan löydän mun kalsarit jostain ...

Apua hei, miten nigger käännetään tai surfittan

Chris Rock, oiva koomikko, joka vallan oli valittu Amerikan presidenttikilvan voittajaa juhlakansalle esittelemään, tavan takaa omissa asiayhteyksissään käyttää amerikantermiä 'nigger'.

Toki hän ei käytä sitä kansanryhmää halventavassa merkityksessä, kun hän esityksessään sanoo: "I fucking hate niggers". Hän ei siis sano:"I hate fucking niggers", jaa, kyllä niinkin taitaa sanoa. Mutta jos kuuntelee koko esityksen, niin siinä sitten selviää asiayhteys lopulta.
Afrikanamerikkalaiselle (kuten termi on) se sopii, mutta ei kaukaasialaiselle.

Me olemme kaukaasialaisia kaikki täällä Suomessa. (...fucking caucasians, I fucking hate caucasians, lazy motherfucking bastards! Kokeilin vaan.)

Enhän minä halua meitä kansanryhmänä halventaa mutta, jaa, kyllä minä lopulta haluankin, kun me olemme niin herkkänahkaisia kaikkien termien suhteen.

Ruotsissa jotkut kaukaasialaiset käyttävät yleisesti termiä "surfittan", mikä tiukasti käännettynä tarkoittaaa "hapanvittua", mutta eihän meillä semmoista termiä ole käytössä.
Ruotsissa se tarkoittaa henkilöä, joka ilmaantuu huvitilaisuuteen, ja joka käytöksellään paheksuu kaikkea asenteisuutta siellä jo ennen kuin sitä ilmaantuu.

Surfittan on saapunut tilaisuuteen voidakseen poistua sieltä, koska ilmapiiri on niin ennakkoluuloisen painostava.

Asenteisuutta yleisesti ottaen on tarttunut sen verran vaikka tarjoiluvatiin taikka kahviastiastoon, että "surfittanilla" on syytä selväeleisesti poistua.

Mutta jos nyt haluaisi kääntää tämmöisiä termejä suomeksi, niin eihän neekeri tai hapanvittu kumminkaan, oikein... kumminkaan.

Vaikka suomalaiset noin keskimäärin ottaen ovat melko tyhmä kansa

...niin kyllä meidän joukosta älykköjäkin löytyy.

Sivuutan tässä kylmästi Duudsonit, Kolaollin ja Urpilaisen ja otan vauhtia kuumimmasta kärjestä.

Heti kun Piianoorasta tuli Finanssialan Keskusliiton pomo, alkoi liitto olla tiukasti olla sitä mieltä, että ilotulittaminen olisi amatööreiltä hyvä lailla kieltää.

Keulakuvan pitää ottaa topakka kanta. Ja jos omasta pesästä tulee nykyään häisunäätä ulos, kun sinne menee suomalainen, niin talousasioihin ei pidä tökkiä.

Odottakaas pojat! Nuuskaskiellon vaatimus on jo varattu, hmm..., kielletään teltassa piereskely, tai sillan ali soutaminen! Eikun nyt mä kekkasin. Otas Loponen puhelu Kauppalehteen, tää on tosi kova.

Ajatelkaa, että meillä on finanssiala niin hyvässä tikissä, että päälliköillä on aikaa syvähämmentää yhteiskunnallista keskustelua. Löytyy logikkaa, joka tyhmemmältä vilahtaa vallan ohi, minulta ainakin.

Ja vaikka ne ei vielä marraskuussa mitään hälyttävää taloudessa huomanneetkaan, niin taas jo pukkaa ennustetta täyden pään.

Politiikka menettää nyt niin paljon. Mitäs ei pitänyt varaansa. Ja kun Hjallis ei kerkiä montaa kertaa vuodessa kihlautumaan, niin uutta kansanedustaja-ainesta syntyy kovin vähän. Ei niistä oikein riittäisi talousmiehille valonnäyttäjiksi.

Ilotulista puhumattakaan.

Mutta minullapa onkin kavereita siellä sosiaalimediassa

Facebookissa hyvä ystäni on luvannut minulle alennuksella e-kirjan laittaa, ja sitten lähettää ilmaista neuvoa laina-asioissa.

Twitterissä minun hyvä ystäväni on jo yhdeksän kertaa pyytänyt vierailemaan sivuillaan mySpacessa, kun sillä on musiikkia tullut juuri, ja ostaisinhan minä mutta kun ei ole sitä podia.

Digg sosiaalisivustolla paras intialainen ystäväni pyytää minua aina niitä juttujaan diggaamaan, ja minähän diggaan, kun niin pieneen on tyytyväinen.

Kyllä kelpaa ihmisen, kun tietää, että on ystäviä ympäri maailman

Voi kun olis edes miljardi

Sillä voisi sitten elellä mugabesti...

Paitsi Zimbabwessa!

Zimbabwen Ärrältä miljardilla ei saa mitään. Uusi kymmenen (amerikaksi triljoonan) Zimbabwen dollarin seteli on nyt sitten julkistettu. Siellä ne keskuspankin pojat ottavat setelirahoituksen noinninku instrumenttina ihan tosissaan.

Jos omistaisi kottikärryllisen miljardin seteleitä Zimbabwessa, niin niillä ei saisi kottikärryä ostettua. Onhan siinä semmoinen lohtu, että kun sitten palaisi vanhan kärryn kanssa takaisin sieltä kottikärrykaupasta, niiden vaihtoarvo olisi reissun aikana noussut kymmeniä prosentteja.

Hei Barak

Voitit sitten ne vaalit, vai mitkä ne oli.

Koko läntinen maailma panee nyt finanssikriisissään toivonsa sinuun. Ja itäinen maailma, ja eteläinen.

Sitten kun olet lopettanut sodat ja pelastanut taloudet, niin voisitko joutessasi tulla korjaamaan minun polkupyöräni satulan. Se on semmoisella 14 millin pultilla kiinni satulaputkessa, eikä minun jakoavaimellani saa sitä irti. Se ninku muljahtaa aina kun sillä yrittää avata pulttia.

Se on sellainen perusmallin Helkama.

Ei luulisi olevan isokaan homma. Olen jo pitkään Jeesusta rukoillut laittamaan asian kuntoon, mutta se ei tunnu saavan mitään aikaiseksi.

Ihan vinkkinä vielä: meidän taloyhtiön roskavajan sarana pitää myös melkoista kitinää.